No, niin rakas. Lähdetäänkö
huonekaluostoksille? Ikeasta löytyisi
nyt Elohuone.
Olohuone oli Herneojan (2007) mukaan jälleenrakennuskaudella tärkein
huonetila. Olohuonetta kutsuttiin runollisesti kodin sieluksi. Olohuone oli kodin monitoimitila,
koko perheen yhteinen huone. Enää olohuone ei ollut edustushuone, se sali,
suurine pehmustettuine huonekaluineen ja kristallikruunuineen, joka heräsi
eloon vasta kutsuilla. Viiskymmentäluvun olohuoneeseen perheenjäsenet kerääntyivät, siellä vietetiin
iltahetket, sinne johdatettiin vieraskin, joka oli poikennut käymään. Tämä ELOhuone
oli kodin sielu ja keskipiste ja se tärkein koko kodille.
Sohva 1950-luvulta Sohva vuodelta 2017
Mutta millainen olohuoneen sitten meille? Olen ajatellut,
että lähdetään liikkeelle etsimällä ja katsomalla kuvia erilaisista olohuoneista.
Varmaan sieltä löytyy joku ”ihan hirvee” tai ”just se oma” ja tosimonta "aika kivaa".
Sitten on ne ovat toiveet ja
toiminnallisuus. Anna haluaa ison TV:n ja työpöydän valokuvaharrastukselleen .
Kissa tarvitsee kiipeilytelineen. Minä tahdon lukunojatuolin ja jalkalampun ja
tauluseinän. Me kaikki halutaan, ainakin joskus, syödä/olla/pelata yhdessä ison pöydän
ääressä. Toiveet ovat tässä vaiheessa aika toiminnallisia. Mitenhän se maku
sitten?
Sosiologi Pierre Bourdieu (1984) näki yksilön maun tulevan
osana kasvatusta ja koulutusta ja sitä kautta se oli yhdistettävissä osaksi
luokkiin liittyviä erontekoja. Bourdieu tarkasteli erityisesti ranskalaisen
yhteiskunnan hierarkkista rakennetta ja rakensi mallin siitä, kuinka alemmat
yhteiskuntaluokat pyrkivät tavoittamaan ylempien luokkien makuja ja tyylejä.
Kun alemmat luokat saavuttavat ylemmän luokan hallitseman tyylin ja
makukäsityksen, täytyy tämän ylemmän luokan investoida kulttuurista pääomaansa,
jotta he löytäisivät jälleen uusia erottautumisen keinoja.
Makuvalintojen kautta ihmisen luokittelee itseään, mutta on
myös muiden ihmisten luokiteltavana. Makuja vertaillaan usein erityisesti
negatiivisten esimerkkien kautta, joka saattaa helposti johtaa muiden makujen
vähättelyyn.
Jotenkin sellainen tuntu tästä maku ja tyyli-asiasta, että ikäänkuin olisi palaamassa osin omaan lapsuuden maisemaan. Mehän ollaan synnytty 1960-luvulla. Ja vähän tuollaiseltahan kodissamme näyttää ennen remonttia.
Lähteitä:
Bourdieu, Pierre 1984 ja 1998. Järjen käytännöllisyys.
Toiminnan teorian lähtökohtia.
Herneoja, Aulikki 2007.
Jälleenrakennuskauden kodin väritys. Arki ja arkkitehtuuri. Väitöskirja.